Finanssialalla työskentely

Finanssiala tarjoaa tämä päivänä Suomessa työtä suoraan noin 38 000 työntekijälle. Lisäksi ala työllistää ostopalvelujen kautta muilla toimialoilla.  Henkilöstön määrä on ollut laskussa eläköitymisten ja tehostamistoimien takia. Alalle palkataan kuitenkin lisää väkeä, sillä henkilöstö ikääntyy ja uusien palveluiden myötä alalle tarvitaan uutta osaamista. Finanssialan yhtiöt ovat usein hyvin kansainvälisiä ja niissä tarvitaan monipuolista osaamista. Erityisesti arvostetaan hyviä asiakaspalvelutaitoja ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Suurimmalla osalla työntekijöistä on liiketaloudellinen koulutus. Alalla työskentelee merkonomeja, tradenomeja sekä korkeakoulutaustaisia ammattilaisia.

Finanssialan palkkaus on varsin kilpailukykyinen. Säännöllisen työajan ansio oli syyskuussa 2016 teollisuuden kaikilla toimihenkilöillä keskimäärin 4241 euroa kuukaudessa. Palvelualoista kaupassa keskiansio oli 3051 euroa, rahoitusalalla 4181 euroa ja vakuutusalalla noin 4000 euroa. Koko EK:n jäsenkentässä keskiansio oli reilut 3600 euroa. Lisäksi alalla panostetaan henkilöstön koulutukseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Finanssialalta löytyy laajasti erilaisia työtehtäviä niin myynnistä, asiakaspalvelusta, rahoituksesta kuin sijoittamisesta kiinnostuneille. Myös tukitoiminnoissa, kuten HR:ssä, lakiasioissa, talouspalvelussa ja viestinnässä on paljon erilaisia tehtäviä. Ammattinimikkeiden kirjo on laaja ja alalla toimii muun muassa palveluneuvojia, asiakaspalvelupäällikköitä, korvauskäsittelijöitä, kehityspäälliköitä, analyytikkoja, ekonomisteja, pankinjohtajia, eläkeneuvojia ja salkunhoitajia.

Työn murros kohtaa finanssialan

Tulevaisuudessa finanssialan työtiimit monipuolistuvat ja ne koostuvat nykyistä laajemmin eri alojen henkilöstöstä, kuten esimerkiksi mobiilipalvelujen kehittäjistä, myyntivalmentajista ja verotusasiantuntijoista. Tällöin myös esimiestyön tulee muuttua valmentavampaan suuntaan, muun muassa siksi, että esimiesten ei ole enää mahdollista hallita syvällistä substanssiosaamista näin laajalti. Myös työn itsenäisyyden kasvu lisää valmentavan johtamisen merkitystä. Etä- ja mobiilityöstä on tulossa monille työntekijöille yleisempää.

Digitalisaatio mullistaa vakuutusalan prosessit ja käsin tehtävä työ vähenee merkittävästi. Uudet taidot, joita henkilöstöltä vaaditaan, liittyvät prosesseihin, joista osan tekee robotti ja automatisoitu asiakaspalvelu verkossa. Verkkotapaamiset Skypen avulla ovat jo nyt osa arkea, ja konttorit, joissa asiakas käy henkilökohtaisesti hoitamassa asioitaan, muuttuvat ajanvarauksella toimiviksi. Järjestelmäosaaminen ja asiakkaan palvelu chat-palvelun avulla ovat tärkeitä taitoja. Etätyö mahdollistaa virtuaaliorganisaation, jossa korostuu esimiesten virtuaalijohtaminen ja verkkokokoukset sekä taito viestiä asioista mm. blogeilla ja sosiaalisessa mediassa.