Danske Bankin Pohjoisen alueen (Lappi, Pohjanmaa ja Sisä-Suomi) yrityspankkiliiketoiminnasta vastaava aluejohtaja Hanna-Kaisa Junes toimii esihenkilönä Pohjois-Suomen yksikössä työskenteleville seitsemälle asiakasvastuulliselle johtajalle sekä Pohjanmaan että Sisä-Suomen yrityspankkiliiketoiminnan vetäjille. Juneksella on myös HR-vastuun lisäksi, yrityspankkiliiketoiminnan tulosvastuu sekä vastuu kasvusta ja luottoriskistä. Päivittäiseen työhön kuuluu tiimiläisten sparraamista, asiakastapaamisia, luottopäätöksiä ja liiketoiminnan johtamista.
Hanna-Kaisa Junekselle ura finanssialalla ei ollut itsestäänselvyys, sillä nuoruudessaan hän haaveili eläinlääkärin urasta. Junes vietti lukioaikoina vaihtovuoden Yhdysvalloissa, joka muutti hänen ajatusmaailmaansa ja herätti kiinnostuksen kansainvälisestä urasta. Lukion jälkeen hän päätti hakea opiskelemaan Helsingin kauppakorkeakouluun kansainvälistä liiketoimintaa, josta lopulta valmistui kauppatieteiden maisteriksi. Opiskeluiden aikana Junes oli usein kesätöissä pankeissa, vaikka ei vielä nähnyt pankkialaa varmana tulevaisuuden työpaikkanaan. Kesätyöt olivat kiinnostavia ja sopivia kauppatieteiden opiskelijalle. Opiskeluiden loppupuolella Junes työskenteli Lorealilla markkinointitehtävissä ja valmistuttuaan siirtyi Accenturelle liikejohdon konsultiksi, jossa hän viihtyi kuusi vuotta.
Lasten syntymän jälkeen alun perin Keminmaasta kotoisin oleva Junes muutti perheineen Ouluun. Samoihin aikoihin Junes haki silloisen Sampo Pankin johtoryhmähakuun, jossa haettiin alan johtotehtäviin kasvamaan nuoria tekijöitä. Junes tuli valituksi, mutta kaikki tarjolla olevat työpaikat olivat pääkaupunkiseudulla, jonne hän ei lapsiperhearjen takia voinut heti lähteä, vaan hän aloitti työt Manpowerilla rekrytointikonsulttina. Vuonna 2008 avautui Oulun konttorilla yrityspankkiliiketoiminnan asiakasvastuullisen johtajan tehtävä, johon aiemman johtoryhmähaun myötä Junes tuli valituksi. Vuodesta 2008 Junes on työskennellyt Sampo Pankin ja Danske Bankin leivissä erinäisissä tehtävissä vastaten ensin pienemmistä yrityksistä ja myöhemmin suurasiakkaista pohjoisessa.
Vuonna 2019 Juneksesta tuli Pohjois-Suomen yrityspankin vetäjä ja esihenkilö. Joulukuussa 2021 hän yleni aluejohtajaksi ja sai oman yksikkönsä lisäksi vastuulleen Vaasan ja Tampereen alueet. Omien työtehtäviensä lisäksi Junes on vuosien aikana ollut aktiivisesti mukana Danske Bankin sisäisissä projekteissa, kuten strategian suunnittelussa, implementoinnissa, ESG:hen liittyvissä hankkeissa sekä viimeisimpänä Suomessa tehtävässä monimuotoisuus- ja inkluusiojohtamisen kokonaisuudessa, josta hän jättäytyi pois aloittaessaan tehtävät aluejohtajana.
Junes ei kunnianhimoisuudestaan huolimatta ole pahemmin koskaan tehnyt urasuunnittelua, vaan on enemmin tarttunut eteen tulleisiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi esihenkilötehtävät eivät olleet mitenkään suunniteltuja. Junes uskoi pitkään, etteivät esihenkilötehtävät sovi hänelle. Silti hän päätyi esihenkilöksi ja kokee nyt erityisesti ihmisten johtamisen omaksi jutukseen. Myös Juneksella itsellään on vuosien varrella ollut hyviä esimiehiä, jotka ovat kannustaneet uralla eteenpäin ja nähneet hänessä sen potentiaalin, mitä hän ei välttämättä itse nähnyt.
Teknologian murros heijastuu johtamiseen
Teknologian murros on finanssialalla todella suuri, toteaa Junes. Käteisen käytöstä on pitkälti luovuttu, konttoreissa asioidaan entistä harvemmin ja monet pankkipalvelut ovat digitalisoituneet. Junes kertoo, että kauan sitten Oulussakin oli maksuliikekeskus, joka työllisti lukuisia työntekijöitä. Nykyään kaikki toiminta tapahtuu digitaalisesti. Työn tekeminen on muuttunut joka tasolla enemmän neuvonnaksi ja muutoksen myötä muun muassa asiakaspalvelijoilta vaaditaan erilaista osaamista ja luonnetta kuin aikaisemmin. Jokaisen työ on monipuolistunut ja Juneksen mukaan tiimityön määrä on kasvanut teknologian murroksen seurauksena paljon. Yksilösuorittamisesta on siirrytty tiimityöskentelyyn.
Junes näkee teknologian murroksen heijastuvan vahvasti johtamiseen. Enää ei voi johtaa mikromanageerauksella, vaan on keskityttävä ihmisten johtamiseen asioiden sijaan. On toimittava sparraajana, vaalittava yhteistyötä ja varmistettava, että kommunikaatio toimii. Danske Bankissa puhutaan Juneksen mukaan yhä enenevissä määrin valmentavasta johtamisesta, jonka ytimessä on asiantuntijoiden osaamisen ymmärtäminen ja sitä kautta esihenkilön valmentava ja sparraava rooli. Esihenkilön pitää olla kiinnostunut ihmisistä ja löytää jokaisen omat vahvuudet. Juneksen mukaan erityisen tärkeää on kuunnella ja keskustella, jotta löytää kutakin asiantuntijaa työssään motivoivat asiat. Hyvä tiimi muodostuu erilaisista ihmisistä, joilla on erilaista osaamista ja tapoja tehdä työtä.
Junes muistuttaa, että vaikka esihenkilö johtaa ihmisiä, niin substanssiosaamisen tärkeyttä ei voi unohtaa. Esihenkilön pitää tietää, mistä asiantuntijoiden työpäivät koostuvat, jotta hän voi auttaa heitä parhaalla mahdollisella tavalla ja samalla suojella esimerkiksi liian suurelta informaatiotulvalta.
Tulevaisuudessa esihenkilöillä aikaisempaa tärkeämpään rooliin nousee urasuunnittelu
Junes näkee, että tulevaisuudessa esihenkilöiden työssä ihmisen kokonaisvaltainen ymmärtäminen korostuu. Pitää muistaa, ettei työ ole kaikki, vaikutusta on myös yksityiselämällä – perheellä ja ystävillä. Kuuntelemisen ja kysymisen tärkeys kasvaa tulevaisuudessa. Juneksen kokemuksen mukaan hybridityön mukana johtaminenkin on muuttunut haasteellisemmaksi, koska tiimit eivät ole koko ajan läsnä ja sen myötä on vaikeampaa huomata, jos esimerkiksi joku tiimiläinen ei voi hyvin.
Alalla on pulaa ammattitaitoisista ihmisistä, joten esihenkilöllä on oma vastuunsa työnantajakuvan kehittämisessä. Juneksen mukaan tulevaisuudessa korostuu aikaisempaa enemmän urasuunnittelu ja sen pohtiminen, millaisia urapolkuja työntekijöille pystytään tarjoamaan. Esihenkilön täytyy osallistua aiempaa aktiivisemmin alaistensa urasuunnitteluun. On tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus kehittyä urallaan ja kokeilla uutta. Myös esihenkilön itsensä on kehityttävä ja oltava rehellinen oman tekemisensä kanssa ja kehitystarpeiden kanssa.
Monimuotoisuus vahvasti osana alan kehitystä
Juneksen mukaan diversiteetti ja inkluusio -ohjelma pakottaa miettimään monimuotoisuutta ja tasavertaisuutta työyhteisössä ja tässä yhteydessä esimerkiksi sukupuolijakauma tulee esille. Naisia on nykyisin alan johtotehtävissä huomattavasti enemmän kuin Juneksen aloittaessa vuonna 2008. Alalla tehdäänkin kovasti töitä sen eteen, että löytyisi tasapuolisesti eri sukupuolten ehdokkaita eri tehtäviin. Junes on tyytyväinen siihen, että työelämän monimuotoisuuteen kiinnitetään nykyisin paljon huomiota ja haluaa muistuttaa loppuun, että monimuotoisuus on ehdottomasti enemmän kuin pelkkä sukupuolijakauma ja tällä saralla tekemistä riittää.
Tämä uratarina on julkaistu osana FinanssiTYÖ2030-hanketta.
