Finanssiala on yhteiskunnan verenkierto. Se on läsnä kaikkien elämässä, ja sen on toimittava luotettavasti. Sen on pysyttävä vakaana silloinkin, kun yhteiskunnassa on kriisi, sanoo Finanssiala ry:n johtava lakimies Kirsi Suopelto.
”Vakaus ei synny siitä, että pankki tai vakuutusyhtiö pysyisi samana vuosikymmenestä toiseen, vaan siitä, että se kulkee muutoksen kärjessä ja mahdollistaa sen myös muille. Viime vuosina muutos on näkynyt ennen kaikkea finanssialan digitaalisissa palveluissa. Esimerkiksi maksaminen on kehittynyt muutamassa vuodessa niin paljon, että koronapandemian tullen valtaosan suomalaisista oli helppo luopua käteisrahasta ja siirtyä lähimaksamiseen kortilla tai puhelimella.
Innovaatioon johtava haaste voi tulla asiakkaalta, joka kaipaa uudenlaista palvelua, tai kollegalta, joka haluaa virtaviivaistaa perustoimintoja. Kipinä tulee yhä useammin myös EU:n sääntelystä. Sääntelyhän ei tuo pelkkiä rajoituksia. Uusia digitaalisia palveluita on syntynyt esimerkiksi siitä, että pankeille asetettiin velvoite päästää ulkopuolinen palveluntarjoaja asiakkaan maksutilitietoihin, jos asiakas niin haluaa. Nyt komissio suunnittelee, että datan jakamisvelvoite laajenisi tulevaisuudessa muihinkin finanssialan palveluihin.
Toimialalla ja sääntelyllä on sama tavoite: varmistaa, että finanssialan palvelut tukevat EU:n kansalaisten oikeuksia ja alueen kilpailukykyä turvallisesti. Kun finanssialalla puhutaan turvallisuudesta, viitataan usein tietoturvan ja -suojan varmistamiseen sekä rikollisuuden torjuntaan. Laajemmasta näkökulmasta katsottuna kyse on eurooppalaisten arvojen turvaamisesta.
Suomi ja muut Pohjoismaat ovat pysyneet finanssialan kehityksen kärjessä jo vuosia. Taustalla on sinnikäs työ perusjärjestelmien ja uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseksi. Tätä työtä tekevät pankkien ja vakuutusyhtiöiden rinnalla startupit. Kummatkin tuottavat innovaatioita, jotka pitävät huolen siitä, ettei finanssialan digitalisaatiokehitys hidastu tulevaisuudessakaan.”
